Nappikorvakorut

Eilen  oli tarkoitus ommella nappi - tulikin korvakorut :)

Innostaisi kovasti tehdä itse korvakoruja, taitoa ei vaan ole yhtään korujen näpertelyyn. Nämä tein pujottamalla vahvaan lankaan nappeja, ylimmäiseksi korvakorunkoukku. Siistimmän tuloksen saisi varmasti joillain korvakorutarvikkeilla, tapeilla?  Nämä olen tehnyt ihan mutu tuntumalla.

Kesällä tuli tehtyä muutamat virkatut korvikset, luulen että jonkinlaisia tekeleitä teen lisääkin.

Tulihan se nappikin lopulta ommeltua :)

Aina vaan oikein

No niin, nyt se hyppäsi pois puikoilta, tömps!

Novita lehdessä joskus ollut malli joka on ollut kesken jo jonkin aikaa. Tykkään vironvillan pitkistä lankaraporteista, ne vaihtuvat niin pikkuhiljaa ettei todellista vaihtumiskohtaa edes huomaa.

Kaula-aukon ja kädenteiden huolitteluun neuloin pyöröpuikoilla viisi kerrosta nurjaa neuletta. Rullautuvat kivasti itsekseen sisäpuolelle päin.

Takakappaleen puolella värit vaihtuvat erilailla. Kamera ei vanginnut ihan liivin oikeaa värisävyä, keskimmäinen lähikuva on aidoimman näköinen.

Pakkaset tulee vaikkei niitä odotakkaan..

Välillä täytyy...

Aloittaa uusi tekele vaikka kaikki edellisetkin ovat vielä kesken! No ei ihan kaikki sillä sain yhden satsin = 4kpl tabletteja tehtyä. Jäivät kuvaamatta kun oli kiire saada ne uusille omistaille.  Väri oli kauniin oranssi ja lanka tenessee. Valkoiset samanmoiset odottavat vielä viimeistelyä.

Nyt on puikoilla turbaani pipo kesän novita lehdestä. Täytyy sanoa että olihan vaikea tehdä mallissa olevaa kaksipuoleista patenttineuletta. Ohjetta lukemalla huomasin että lehdessä siihen on tullut painovirhe, mutta että oikea ohjekin meni mönkään ja vielä monta kertaa! Täytyy syyttää flunssaa joka mua vainosi silloin ja  tosin vieläkin, ohje itsessään oli ihan selkeä, ei vain mennyt heti jakeluun.

Sukupolvien silmukat kirjakin vilahtaa kuvassa, se vaan oli pakko saada ihan perinteidenkin takia. Olihan isä karjalasta kotoisin ja lapsena ollessa meillä asui vielä isän äitikin, mummo niin kauan kuin muistan. Essu edessä ja huivi päässä, ennen vanhaan "mummouduttiin" jo varhain.  Silloin sitä ei pitänyt mitenkään kummallisena että mummo asui kotona, se oli vain mukavaa. Nykyisin taitaa olla melko harvinaista, monen sukupolven perheet.

Näillä mietteillä, mukavaa iltaa!

Superhyvää kasvishyvää

Ruoanlaitto tuntuu joskus tylsältä ja monesti tulee pyörittyä samojen ruoka-aineiden ja reseptien ympärillä. Meillä suositaan yleensä kana-, kasvis-, ja kalaruokia, joskus harvoin punaista lihaa.

Paikallislehdestä bongasin mielenkiintoisen reseptin jota kokeilin nyt illalla. (ei kyllä näytä hyvälle, mutta maistuu)

Juureslasagne

3 (n.250g) porkkanaa

pala (n.100g) lanttua

1/2 (n.100g) purjoa (laitoin tavallista sipulia)

1 paprika (en laittanu)

200g käsiteltyjä mietoja metsäsieniä (laitoin tuoreita herkkusieniä)

2 rkl öljyä

3/4 dl vehnäjauhoja

8 dl kasvislientä

1 tl suolaa (laitoin 1/2 tl)

chiliä oman maun mukaan (laitoin ripauksien kuivattua chilirouhetta)

1 rkl oreganoa

1 tl mustapippuria (laitoin vain 1/2 tl)

150g juustoraastetta

noin 10 lasagnelevyä

1. Kuori porkkanat ja lanttu. Halkaise ja huuhtele purjo. Halkaise paprika ja poista siemenet. 

2. Raasta porkkanat ja lanttu. Hienonna purjo, kuutioi paprika.

3. Kuumenna öljy kattilassa. Lisää käsitellyt ja pilkotut sienet kattilaan, paista hetki.

4. Lisää kasvikset ja hauduta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.

5. Lisää vehnäjauhot, kasvisliemi ja mausteet. Anna hautua vielä noin 10 minuuttia.

6. Lisää juustoraasteesta reilu puolet kastikkeeseen. Kiehauta.

7. Kokoa lasagne kerroksittain kastikkeesta ja lasagnelevyistä. Levitä alimmaiseksi ja päällimmäiseksi kastiketta. Ripottele lopuksi pinnalle juustoraastetta.

8. Paista 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. 

9. Peitä vuoka foliolla uunista ottamisen jälkeen ja anna vetäytyä 15 minuuttia ennen tarjoilua.

10. Tarjoa salaatin kera. 

Suosittelen, oli hyvää! Oli, koska kaksi henkilöä on syönyt jo puolet huomisesta ruoasta :)

Ommeltua ja virkattua

Loppukesästä tuli tarvetta vähän hienompaan mekkoon ja tietysti ajattelin tehdä sen itse. Tosin jätin varauksen myös mahdollisuudelle ostaa sen kaupasta jos lopputulos olisi kamala.

Pohdinnan jälkeen päädyin kotelomekkoon ja kankaaksi valitsin silkin sen elävyyden ja sopivan värin takia.

Koska mekko oli hihaton kaveriksi piti saada jotain hartioille.

Boleron malli oli helppo, sopivan mittainen suorakaide taitetaan pitkittäin keskeltä kahtia ja ommellaan alapuolen saumat yhteen. Näyttää epämääräiseltä mutta toimii.

Ai niin, eikä mulla tietenkään ollu myöskään sopivaa laukkua, viimeisellä viikolla ennen juhlia valmistui kädessä pidettävä pikkulaukku. Tuo laukku on isompi versio laukusta joka näkyi jo aiemmin sivuilla.

Lopputulokseen  olin tyytyväinen - oo ja juhlat, ne menivät ihanasti!

Pastelliraitaa

Sateinen lauantai, sehän muuttuu melkein aurinkoiseksi kun ottaa käteen raitalankaa ja laittaa sukantekeleen puikoille.

Huonoon tapaani aloitin taas uuden käsityön vanhojen lisäksi. No minkäs tavoilleen voi, ehkäpä tämä valmistuu pikaisesti! Varren kiemurtelevat palmikot ovat ainakin kivat neuloa, kerrokset syntyvät ihan itsekseen.

Mukavaa sateista lauantaita!